Joskus mä tunnen itseni vanhaks, mut silloin mä muistan tämän vanhan rakkauden:

Kuveja

Koin ekan rengasrikonkin, mutta onneksi n. 1,5km:n päästä kotoa, ajaessani lenkiltä kotiin. Renkaan vaihtoi ja paikkasi Mies, mutta mä katsoin tiiviisti samalla ja opin vaihtamaan renkaan seuraavalla kerralla itse. :) 

Parit tarvikkeet oli hankittava Hansille: Lukko (Knog Ringmaster Combo 1,2m), mittari (Sigma BC509) ja soittokello (Aim Sports). Ei kelloa + lukkopolkimet + koira Flexin päässä = onnettomuusmahdollisuus 110%. Autoonhan tuo kello ei kuulu, mutta mä ymmärrän antaa autojen mennä ensin. AINA. 

Takapihalla kukkivat krookukset, vihdoinkin. :) Näissä kesti tosiaan pari vuotta istuttamisen jälkeen että kukkisivat. Muitakin värejä pitäisi olla, mutta violetit on toistaiseks ainoat. 

Nämä tulppaanit on tuotu Amsterdamista, häämatkalta -08. <3 

Tää on joku lilja. Nimeä en nyt valitettavasti muista, erittäin suloisia pikkukukkasia ovat kuitenkin.

Mutanttisieni! O.o Löytyi Champ-herkkusienirasiasta. 

Tein vappuna munkkeja. Täytteenä vaniljakreemi tai hillo. Vaniljakreemi oli Sallisen mausteen purkista, ja kreemistä taisi tulla liian jämäkkää; munkkeihin meni täytettä herneen verran. :( Mansikkahillo oli juoksevampaa, joten sitä sai enemmän munkkien sisään. Mun suosikkini on kuitenkin vaniljakreemi, joten täytyy yrittää toistekin sitä munkkien sisään, huomattavasti löysempänä tosin.

Rikoin ekan bambusukkapuikon. :( Ei siinä, nää nimenomaiset oli jo niin vääntyneet puristuksesta, että ihmettelen että kestivät näinkin pitkään. Tajusin uusia puikkoja googletellessa, että mä sain Lankamaailmaan lahjakortin edellisestä työpaikasta, ja Lankamaailmassahan myydään Knit Pron puikkoja.. :)

Tää oli erittäin creepy.. Meidän etupihaa vastapäätä on tuollainen rinne (näkyy paremmin alempana olevassa kuvassa) ja jotkut tytöt oli ilmeisesti leikkiny rinteen päällä olevassa metsikössä. Yhtenä aamuna nähkääs oli tuollainen kauhunukke kasvot metsään päin. Mä oikeesti odotin ku otin kuvaa et koska se nukke kääntää päänsä ja se on joku Chuck. O.o

Näkymä etupihalle keittiön ikkunasta. 

Mutanttimansikka. :D Nyt saatavat mansikat on kasvihuonemantsuja eivätkä maistu oikeastaan mansikalta. Näyttävät isoilta ja mehukkailta, ja siks mä menin rasiallisen ostamaan. Täytyy odottaa kuitenkin oikeita mantsuja.. 

Uutta matoa koukkuun

Nyt kävi niin, että ekan kerran koskaan lopetan aloittamani koulutuksen. Tosin, lopetan sen aloittaakseni uuden heti maanantaina, mutta silti. Mä harvoin lopetan mitään ihan tosta noin vaan, mutta nyt koulutksen keskeyttäminen oli enemmän kuin fiksu veto.

Nähkääs, tilanne oli tälläinen:

• Jäin vuodenvaihteessa työttömäksi. Hain tammikuussa kahteen työvoimapoliittiseen koulutukseen, pääsin toiseen niistä ja koulutus alkoi 5.3.12. 
• Kyseessä oli kirjanpitoon liittyvä koulutus, mutta let me tell you: koulutus oli hyvin kaukana siitä mitä nimi + haastattelijat + kurssin kuvaus antoi ymmärtää..
• Tähän pettyneenä, aktivoin hakuni siihen toiseen koulutukseen johon myös hain tammikuussa. 
• Tämä jälkimmäinen kurssi on sellainen, ettei siihen voi virallisesti hakeutua ennen kuin on työharjoittelupaikka (haku tehdään niin, että lähetetään koulutuksen järjestäjälle mm. hakemus + CV). Koulutuksen järjestäjä oli lähettänyt tietoni yhteen yritykseen, joka CV:ni nähtyään oli päättänyt että minut he ottavat vähintäänkin harjoitteluun. 
• Kävin viime viikon tiistaina haastattelussa ko. yrityksessä (aika erikoista oli muuten se, että haastattelussa multa kysyttiin mitä mä aion lasten tekemisen suhteen + mitä mä haluan palkkaa + sopiiko mulle että jäisin heille töihin harjoittelun päätyttyä), ja sain viikkoa myöhemmin soiton, että pääsin harjoitteluun ja se alkaisi 7.5.12 mikäli mulle vielä sopii. No tottakai se sopi! :)
• Mikä parasta, tämä harjoittelu muuttuu automaagisesti syyskuun puolessa välissä vakituiseksi työpaikaksi. :) Eli tässä on nyt 4kk:n "koeaika" ja sitten meikä on taas leivänsyrjässä kiinni.  Whoopdiduu!!! :D

Kyseinen yritys sijaitsee Nokian keskustassa, ja mulle tulis työmatkaa A) pyörällä n. 18km ja ajallisesti n. 50min (per suunta) ja B) bussilla n. 30km ja ajallisesti reilu tunti. Oon pyöräillyt nyt pariin otteeseen tulevan työmatkan, ja se ei oo lainkaan paha. Mua ahdistaa välillä mennä bussilla monestakin eri syystä, mainittakoon niistä nyt muutama..

1. Aikataulu. Mä meen toisen aikataulun mukaan. Eikä siinä mitään, mä oon täsmällinen ja niin eespäin, mutta on se stna välillä perseestä kun bussi suhahtaa nenän eestä ohi kun edellinen bussi jossa mä olin kyydissä on ollut hitaan mummelikuskin ohjaama. :/ Ja seuraava bussi kotiin lähtee n. 1h 40 min päästä. Hienoa jei.
2. Haju. Mua häiritsee pahat hajut hyvin äkkiä. Näin kesäaikaan, bussi jossa ei ole ilmastointia (niinku Länskäreiden busseissa suurimmassa osassa on "ilmastointina" kattoluukku) voi haista uskomattoman hirvittävälle. Ja kun tässä bussissa on istuttava se 50-60min putkeen, niin huhhhh. 
3. Ihmiset jotka tulee mun ns. yksityisalueelle. Mulle käy joka helvetin kerta niin, että mun viereen istuu iso ihminen, joka katsoo asiakseen murskata ikkunapaikalla istuvan tyypin. :( Hei, älkää käsittäkö väärin. En tarkoita tässä ylipainoisia, vaan esim. kaapinkokoisia miehiä joilla on bodarin hartiat. Sitten mutkissa mä oon liiskautuneena ikkunaan kun tää vieressä istuva istuu todellakin leveästi. 

Siinä pahimmat, ja sellaiset joihin en pysty vaikuttamaan (esim. vittu-sanaa joka välissä käyttävät teinihorot saan blokattua aika hyvin kuuntelemalla aika lujalla musaa :D).

Joten, alkuun mä aion yrittää parhaani että voisin pyöräillä omaan tahtiin työmatkat. Bussiin turvaudun hätätilanteessa ja sään pakottaessa. Tykkään ajaa autolla, meiltä sellainen löytyy, MUTTA. Mun mielestä autolla ajamisen ilo katoaa tyystin kun autoilee työmatkat. Not my piece of cake. Vaihtoehtojen ollessa nämä, Hansin kyydissä mennään toistaiseksi. :)

Pyöräilin tulevan työmatkan pariin otteeseen, ja reitti on muuten tosi jees paitsi Nokiaa lähestyttäessä ja Nokian keskustassa olevat laatat. Kun näiden laattojen yli ajaa, tärinä on aikamoinen. On mulla jonkinmoiset pehmustetut hanskat, mut ei ne vaimenna tärinää läheskään niin paljon kuin mitä tarve olisi. :( Nytkin vasempaan ranteeseen sattuu, ja muistan tasan sen kohdan missä ranne sai toimia iskunvaimentajana. Mikä helvetti Nokian kaupungilla on noihin katulaattoihin?! Asvaltti oli liian tasaista??

Kävin eilen viimeksi Nokialla, ja paluumatkalla on tosi jyrkkä ja pitkä ylämäki. Kun pääsin mäen ylös, huomasin että olin tavallista hengästyneempi. Noh, ei siinä, hengitys tasaantui aika nopeesti eikä varsinaista ongelmaa ollut (hengenahdistusta tms. ei ollut lainkaan). Kotona sitten katoin sykäriä, joka kertoi max sykkeen olleen 111% maksimista, eli 212! O.o Ihan järkyttävä lukema. V.2005 kun mulla oli marsut eikä astmaan lääkkeitä, multa lähti thainyrkkeilytreeneissä taju kun syke oli 199. Nyt syke oli yli 200 ja mä en ollut moksiskaan. Myönnettäköön, että nyt olen ollut tupakoimatta n. 1,5v, käyttänyt lääkärin ohjeiden mukaan kortisonipiippua ja pyöräillyt/harrastanut jotain liikuntaa lähes päivittäin, mutta silti. Mä en vieläkään meinaa uskoa ettei mulle käynyt mitenkään eilen korkeasta sykkeestä huolimatta.

Huhh, tulipa piiiitkä postaus ja vieläpä ilman kuvia. Sorppa tästä.

<3

Huuh. Mä oon pyöräillyt niin, että on blogin päivitys jäänyt vähemmälle.. Oikeesti. Mä oon pyöräilly kuukauden aikana enemmän kuin viimeisen vuoden aikana yhteensä. Mutta niinhän se on, että kun on kivat vehkeet, on myös kiva tehdä. :)

Fillariin oli pakko hankkia lokarit, kello, ja matka+nopeusmittari. Viimeisimmän tiedoilla ei varsinaisesti tee mitään, mutta esim. vauhtia on kiva kytätä. :D

Pyöräilen päivittäin, vähintään tunnin. Paitsi kahtena päivänä viikossa kun on lepopäivä. Kerran viikossa pyrin tekemään pitkän ja rauhallisen lenkin. Viimeisiń tälläinen oli viime perjantaina. Kilsoja kertyi 55,8 ja aikaa kului välipysähdyksineen n. 3h 20min. Tämä oli pisin lenkki tähän mennessä, Mun voimat alkaa loppua n. parin tunnin jälkeen, mutta tällä pitkällä lenkillä oli pari energiapatukkaa ja isotonista poretablettia mukana.

Kävin lauantaina reilun tunnin rauhallisella kävelyllä (ajattelin että olisi palauttava) ja sunnuntaina tunnin lenkillä pyörällä heti aamusta. Pyöräily tuntui ekaa kertaa suoritukselta, ja mielessä pyöri vaan laskuri loppumatkasta. Lihakset menivät maitohapoille parin polkimen pyörähdyksen jälkeen eikä hengitys kulkenut. :/ Väsy on ollut sen jälkeen melkoinen.. Itse pyöräilyasennossa tai varusteissa ei mielestäni ole mitään vikaa, mutta epäilen vaan etten ole treenannut tarpeeksi. Ja kun (jos) malttaisi tehdä rauhassa, kroppakin ehtisi mukaan.. Siksi lepopäivät ovat tärkeitä. Lepo on yhtä tärkeä kuin treenaminenkin, samoin kuin venyttely.

Työtilanteeni on vihdoinkin muuttunut paremmaksi (toisin sanoen 5kk:n työttömyyteni päättyy viikon kuluttua :)) ja työmatkat olisi nyt tarkoitus taittaa Hansia piiskaten. :D Matkaa kertyy per suunta n. 19km, ja aikaa kuluu n. 50min.  Ihan perussettiä siis. Tuollaisen matkan jaksan heti aamusta ja myöhään iltapäivästä kanssa. :)

Meille on tullut kevät. <3

Etupihan tapahtumat. Vasemmalla vattupuska, oikealla tulppaaneja. Ne on tuotu v. 2008 Amsterdamin Kukkakadulta, ja ovat kukkineet joka vuosi. Eivät tosin niissä väreissä mitä sipulipusseissa luvattiin (musta = tummantummanpunainen, sininen), mutta kukkivat silti.  

 Takapihalla on kanssa samoja tulppaaneja, näiden olis pitäny olla niitä "mustia". Näiden kohdalla epäilen käyneen niin, että porottava aurinko on "vaalentanut" sipulit ja niistä tulee kirkkaan punaisia. Mutta eipä se haittaa, kunhan kukkivat. :)

Imelää tai ei, mun on pakko hehkuttaa. Tää on tosirakkautta: Mies putsaa mun pyörää perjantai-iltana. <3 Arvatkaas miltä tuntui sotkea pyörä kuraan (öhöm, herhiläinen + lukkopolkimet + kuraoja...). :/

Tekaisin munkkeja vapun kunniaksi. Viime vuonna oli rinkeleitä, tänä vuonna täytemunkkeja (mansikkahilloa / vaniljakreemiä).

Näiden myötä toivottaisin kaikille lukijoille

erittäin hauskaa vappua! :)

First Aid Kit

Tää on ehkä paras biisi ikinä. Vanha rakkaus: Disco Ensemble - First Aid Kit. Enjoy.

Tästä eteenpäin..

.. Mä rakastan pyöräilyä. :) Focus Mares kotiutui lauantaina, ja kyseessä on mun eka "kunnon" pyörä. Kattokaa ny sitä, niin virtaviivainen ja kaunis. <3

Lukkopolkimien kanssa on toki oltava kengät. Hieman askarrutti valkoinen väri, mutta toisaalta eivät tule olemaan kauaa valkoiset. :D Pyöritystekniikka ei tod. ole vielä hanskassa, mutta eiköhän se ajan mittaan kehity. Sitä vartenhan on kengät + lukot. 

Ja pääsin mä sentään kokonaisen tunnin lenkin heittämään ennen kuin tuli lumi, ja se siitä lenkkeilystä fillarin selässä. :( Mikä tää tällänen huhtikuun 3. on olevinaan? Lunta on ihan simona, kaikkialla. Öisin pakastaa ja päivällä syntynyt loskaskeida muuttuu yön aikana teräväksi pyörän renkaiden kuolemaksi. Helvetti. Nyt sitä kevättä ja lämpöä tännekin niinku olis jo! >.<

Takapihalla näytti ensin tältä:

Ja sitten 2 päivää myöhemmin:

Hola amigos. :)

Yli viikon mittaisen hiljaisuuteen on nyt hyvä syy: mä olin reisussa. :) Tällä kertaa kohteena oli Puerto de la Cruz.

Agatha Christien mukaan nimetty katu

Olusella Playa Martianezilla. 

Synttäriaterialla käytiin Ravintola Regulossa (Michelin-oppaassa useasti mainittu)

Parque Taoro

Näitä rappusia oli mentävä ees taas mikäli mieli Puerton keskustaan. Näitä tuli tallustettua taatusti usean kilometrin edestä viikon aikana. 

Playa Martianez

Orkideoita Orkideapuistossa, daa. :D

Cafe leche leche. Mun suosikki. 

Tuli käytyä Loro Parquessakin

Varpaat vulkaanisessa hiekassa, Playa Jardin

Matkalla Teidelle

Saanko esitellä, uusi reissumaskotti: Loro! :)

Pakolliset romantiikat Teiden juurella

Gambas al ajillo, mmmmmmmmm.... :D

Uuh, nää menee vyötärölle jo katseesta. ;) Juusto- sekä suklaakakkua.